TILA
Ollikkalan sikatilalla on harjoitettu sianlihantuotantoa jo vuodesta 1950 lähtien. Tilan perustivat Tauno ja Auli Ollikkala ja sukupolvenvaihdoksen myötä tila siirtyi Jari Ollikkalalle vuonna 1983. Nykyisin tilalla toimiva vapaaporsitus aloitettiin laajan sikalaremontin jälkeen helmikuussa 2016. Tilaa pyörittää tllä hetkellä isäntä Jari sekä tytär Veera Ollikkala. Tila tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, ja se on toiminut opetus- ja tutkimussikalana jo vuodesta 2001 lähtien. Perheen voimin pyörivässä sikalassa on noin 30 emakkoa. Teuraskypsiä lihasikoja kasvatetaan vuodessa keskimäärin 700 kpl. Ollikkalan sikatilalla keskitytään erityisesti eläinten hyvinvointiin. Avainasemassa on lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen sioille.
Ollikkalan siat syövät lähiruokaa. Kaikki sikojen rehuksi tuotettu vilja tule oman tilan sekä naapuritilan pelloilta. Olkipaaleja paalataan sikojen käyttöön vuosittain omilta sekä naapurin pelloilta noin 500-550 kappaletta.
Tilan pelloilla laiduntaa lämminveritamma Rene. Pihalla pyörii maatilan hiirikissat Vili ja Mimmi sekä vahtikoirat Nana ja Eira.
SUORAMYYNTI ja jälleenmyynti
Tila myy tuotteita suojatulla Olkipossu-tuotemerkillä verkkokaupan kautta. Lihat jaetaan tilanoutopäivinä joiden yhteydessä on kesäisin mahdollista nähdä possuja, sekä Reko -jakojen yhteydessä Uudenmaan alueella. Tila tuottaa lihaa myös Vapaa possu -tuotemerkille. Vapaa possu -tilat ovat sitoutuneet työskentelemään eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiloilla on tehty toimenpiteitä mahdollistamaan eläimille lajinomaisen käyttäytymisen mm. tonkimisen ja pesänrakennusvietin toteuttamisen, sekä tarjoamaan eläimille väljemmät ja vapaammat elinolosuhteen mm. pihattojen ja ulkotarhojen avulla.
SIKALA
Eläinten hyvinvointi etusijalla
Ollikkalan sikatilalla siat saavat olla vapaina kaikkina tuotantokierron vaiheina. Erityistä huomiota kiinnitetään eläinten mahdollisuuteen käyttäytyä lajityypillisesti. Eläimet kasvavat olkikuivitetuissa pihatoissa, joissa niillä on runsaasti tilaa. Sialle keskeisin luontainen käyttäytymismalli on tonkiminen. Tämän käyttäytymisen mahdollistaminen on toteutettu tilalla pihattojen runsaalla olkikuivituksella. Tilan eläimet saavat aina yksilöllistä hoitoa sitä tarvitessaan, jonka mahdollistaa erityisesti tilan maltillinen eläinmäärä.
Vapaa ryhmäporsitus
Emakot tiineytetään olkipihatossa, jossa ne viettävät koko tiineysajan omassa laumassaan. Porsimisen lähestyessä emakot siirretään vapaa ryhmäporsituspihattoon, jossa ne jakavat yhteisen tilan viiden muun emakon kanssa. Vapaa ryhmäporsituspihaton ansiosta emakoilla on mahdollisuus pitää yllä niiden sosiaalista ryhmäkäyttäytymistä, myös porsimisen aikana. Porsitusosasto muodostuu vapaaporsituskarsinoista sekä yhteisestä alueesta. Vapaaporsituskarsinaan emakolla on mahdollisuus rakentaa oma pesänsä, sekä vetäytyä rauhaan porsaiden ollessa vielä pieniä. Yhteiselle alueelle emakoilla on esteetön pääsy, jossa niillä on mahdollisuus seurustella muiden lajitovereidensa kanssa myös imetysaikana. Yhteinen alue mahdollistaa myös porsaille sosiaalisten kontaktien harjoittamisen niille luontaisesta iästä alkaen. Emakko tuo porsaat luonnossa muun lauman joukkoon porsaiden ollessa noin 10-14 päivän ikäisiä. Tilan vapaa ryhmäporsitusosasto on Suomen ensimmäinen.
Lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen
Emakoilla sekä porsailla on yhteinen ruokailualue. Yhteisen ruokailualueen johdosta porsailla on mahdollisuus opetella kiinteän ruuan syömistä heidän omien emien opastamina. Emakoiden imetysaika on tilalla huomattavasti tavanomaista imetysaikaa pidempi. Porsaat vieroitetaan emakoista yhdeksän viikon ikäisinä, jolloin emakoilla on ollut mahdollisuus aloittaa itse luontainen porsaiden vieroitus. Luonnossa emakko aloittaa porsaidensa vieroituksen noin kahdeksan viikon kuluttua porsimisesta. Vieroituksen jälkeen porsaat siirtyvät olkikuivitettuihin pihattoihin, jossa ne viettävät aikaansa tutun lauman kanssa. Normaalia tilavampien pihattokarsinoiden johdosta sioilla on mahdollisuus liikkua ja juoksennella runsaasti. Aktiivinen liike vaikuttaa sian lihaksiston kehittymiseen ja tätä kautta suoraan siitä saatavan lihan laatuun sekä koostumukseen.
Immunokastraatio
Tilalla on käytössä eläinystävällisempi kastraatiomenetelmä. Kaikki tilalla syntyvät karjuporsaat kastroidaan immunokastraatiorokotteen avulla, karjun hajua vastaan. Kastraatiomenetelmä edistää eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Immunokastraatiossa infektioriski on huomattavasti pienempi kirurgiseen kastraatioon verrattuna. Karjuporsaat rokotetaan kaksi kertaa niiden kasvatusaikana. Nahan alle pistettävä rokote käynnistää sian oman immunipuolustuksen erittämään vasta-aineita sen omaa hormonituotantoa vastaan, jonka seurauksena lihaan ei muodostu epämiellyttävää karjun hajua. Immunokastraatiorokotteella ei ole varoaikaa ja immunokastroidun karjun lihan syöminen on täysin turvallista.
Teurastus
Kaikki Ollikkalan sikatilan siat teurastetaan Paijan tilateurastamossa Urjalassa. Siat kuljetetaan teurastamolle tilan omalla eläinkuljetuskärryllä. Matka teurastamolle on noin 90 km ja sen possut matkaavat tuttujen lajitovereiden kanssa. Siat saapuvat teurastamolle vain muutama tunti ennen teurastusta. Paijan tilateurastamolla on jo yli 25 vuoden kokemus sikojen teurastuksesta
Helsingin yliopisto ja VETCARE
Ollikkalan sikatila on tehnyt yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa jo vuodesta 2001 lähtien. Tilallamme vierailee vuosittain noin 200 eläinlääketieteen opiskelijaa. Ollikkalan sikatila tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua sikoihin sekä puitteet käytännön harjoitusten tekemiseen sikojen hoitoon liittyen. Tilamme toimii myös Helsingin yliopiston tutkimussikalana. Yhteistyön mahdollistaa Vetcare, yksi Suomen suurimmista eläinlääkealan yrityksistä.
